Piipahdin kesällä mummolan vanhassa saunassa. Mikä nostalginen tuoksu siellä väreilikään: ulkona juhannusruusu, sisällä sekoitus patinoitunutta puuta, mäntysuopaa ja tummien hirsien säilömää koivuvastan aromia. Tuoksu vei hetkessä lapsuuteen. Näin itseni saunan ikkunan takana kurkkimassa uteliaana, alalauteella makaavan mummoni kuppaussessiota.

Tuoksumuisto on tunnetusti vahvempi kuin valokuvamuisto. Tuoksut ja hajut laukaisevat tunteita tehokkaammin kuin muut aistimukset. Puuveneen vuosihuolto papan kanssa voi juohtua mieleen tervan hajusta. Samalla tavalla muistoja läikyttävät äidin Chanel No 5:n leyhähdys tai isän Tabac-partaveden parfyymi.

Tuoksujen ihana maailma -kirjan kirjoittanut kemian tohtori Jari Tuominen sanoo syyn johtuvan siitä, että hajut kulkevat aivoissa varsin lyhyttä reittiä hajukeskukseen, joka on yhteydessä aivojen limbiseen järjestelmään. Se näet vastaa myös tunteiden säätelystä. Tuomisen mukaan juuri 5–12-vuotiaana kertyneet hajumuistot voivat olla erityisen voimakkaita.

Vanhan kirjan tuoksu tuo mieleen lempeän kirjastotädin, hajuveden löyhähdys äidin.

 

Tuoksut voivat tuoda esiin myös unohdettuja muistoja. Tuominen kirjoittaa, että hajumuistot tulevat aivoista automaattisesti, eikä niihin pysty vaikuttamaan. Niin kuin ei myöskään niiden aiheuttamiin reaktioihin, jotka voivat olla sekä henkisiä että fyysisiä – jopa pahoinvointia.

”Ei sitten mitään hajua”

Herkkusuuna tunnettu äitini on kadottanut ruokahalunsa. Kun kysyin häneltä, miksi ruoka ei enää maistu entiseen tapaan, hän tokaisi, että ”ei sitten mitään hajua”.

Selvää on, että 92-vuotiaan lääkkeet heikentävät hajuaistia ja vaikuttavat makuaistiin. Jos hajuaistia ei ole, ruokailu ja siihen liittyvät sosiaaliset tilanteet muuttuvat ”mauttomiksi” ja nautinto katoaa.

Heikentynyt hajuaisti vaikuttaa elämänlaatuun. Jari Tuomisen mukaan ihminen ei välttämättä tunne samalla tavalla iloa arjessaan, jos hajuaisti katoaa.

Hajuaisti voi myös vääristyä, ja banaani saattaa tuoksua mansikalta. Sekoileva hajuaisti synnyttää hallusinaatioita, jolloin potilas muka haistaa jotain, vaikka mitään hajua ei olekaan. Korona-aikana hajuaistin heikkeneminen on tunnistettu yhdeksi ensioireeksi.

Taannoin toimittaja Baba Lybeck kertoi Apu-lehden haastattelussa haistavansa tupakansavua, vaikka sitä ei olisi lähistöllä. Ja tillin haisevan käsidesiltä.

Tuoksu jättää aivoihin vahvan muistijäljen lapsuudesta ja kotoisasta maisemasta.

Tuoksuja tehtaillaan

Tuoksujen teho perustuu siihen, että hajuaisti on aina ”päällä”. Tuoksumarkkinoinnilla pyritään parantamaan viihtyvyyttä ja luomaan ostotapahtumasta miellyttävä kokemus. Tuoksua levitetään tiloihin erilaisilla laitteilla.

KTM Kaisa Sandell toteaa väitöskirjassaan, että aistimarkkinoinnilla voi vaikuttaa ostokäyttäytymiseen ja lisätä ruokatuotteiden myyntiä. Luulen tosin, että korona-aikaan maski vähentää elämyksellisyyttä myymälöissäkin.

Ennen vanhaan houkuttimina olivat vastajauhettu kahvi ja ruisleipä. Asunnon myynnissä tuoreen pullan tuoksu on jo klisee. Nykyisin tuoksuja myös valmistetaan. Allergikkona Sandell käyttää itse EU-direktiivit täyttäviä synteettisiä tuoksuja, jotka eivät aiheuta allergiariskiä.

Myymälässä omenan tuoksulla muistutetaan, että kotona on hedelmät loppu.

 

Asiakkaita voidaan myös houkutella tuoksun avulla ostamaan juuri omenoita, jos ne ovat menossa vanhaksi. Pakkauksiakin voidaan tuoksut­taa, kuten roskapusseja. Luksusvaatemerkit käyttävät nahkan tuoksua liikkeen ulkopuolella vahvistamaan brändiä.

Suurissa hotelliketjuissa kerrotaan käytettävän samoja tuoksuja eri maissa, että asiakkaalle tulee kotoisa olo tutusta hotellivalinnasta.

Hajusteet pannaan

Työpaikalla hajusteiden käyttö voi olla melkoinen hajupommi yliherkkyysoireista kärsiville. Tuoksuyliherkän oireina voi olla hengenahdistuksen, yskän ja päänsäryn lisäksi vuotava nenä ja silmien kirvely, kasvojen alueen punoitus, sydämentykytys ja keskittymiskyvyn heikkeneminen.

Aiheuttajien kirjokin on laaja: hajuvedet, partavedet ja deodorantit, hiustenhoitotuotteet ja hiuslakat, hajustetut pesuaineet ja tuoksuvat kukat, tupakointipaikat sekä hienhaju. Erittäin herkät voivat saada oireita myös ruuan tuoksusta.

Vanha joulukukka kielo on kaunis, mutta se voi aiheuttaa oireilua vahvalla tuoksullaan.

 

Ymmärtäväinen työtoveri ottaa asian aina vakavasti kuultuaan oireista. Päätöksen terveyteen liittyvän asian julkisuudesta tekee kuitenkin asianomainen itse. Tällöin myös lääkärintodistus vauhdittaa asian käsittelyä.

Pelinsäännöistä tulee sopia työsuojelutoimikunnassa, jos asiasta kertominen ei johda hajusteiden käytön välttämiseen. Hajusteista johtuva oireilu on sisäilmaan liittyvä epäkohta ja tällaisena työsuojeluasia.

Joustavat työjärjestelyt

Vastuu työntekijöiden työterveydestä ja turvallisuudesta on työnantajalla. Työnantajan tulee kuulla sekä työsuojelutoimikuntaa että työterveyshuoltoa ja ryhtyä sen jälkeen toimenpiteisiin.

Asiantuntijoiden mukaan monikemikaaliyliherkkyydestä kärsivät voivat saada oireita myös toisten käyttämän sampoon tai pyykin huuhteluaineen tuoksuista. Työnantaja ei kuitenkaan saa puuttua tällaisten, kotona hyödynnettyjen tuotteiden käyttöön.

Tällöin työnantaja voi tehdä työhuonejärjestelyjä, selvittää muihin tehtäviin siirtymistä tai etätyön mahdollisuutta.

Korona-aikaan maski vähentää elämyksellisyyttä ja jäykistää haju-aistimmekin (Kuva: Unsplash).

 

Koronakoira ja pommisirkka

Huumekoirien käyttö on tuttua tullissa, mutta niiden lisäksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla työskentelee nyt myös koronakoiria. Koirat pystyvät haistamaan tartunnan useita päiviä ennen oireita. Ihmisen paras ystävä on paiskinut töitä vasta viikon, mutta on jo todistanut taitonsa.

Viimeaikaisten tutkimusten mukaan heinäsirkka haistaa pommin aineosat ilmasta ja voisi jatkossa korvata pommikoirat. Onko tulevaisuudessa koronakoirienkin tilalla siten päämme päällä nuuskiva heinäsirkkaparvi?

Kuvat: Päivi Kuokkanen

#sihteeriyhdistys #enemmänyhdessä #ilotoimiayhdessä #minunsihteeriyhdistys #sihteeri #assistentti #toimisto #tuoksuherkkyys #allergia