Assistenttityö muotoutuu tietotyön muutoksen vanavedessä. Työ ei häviä, kuten joskus on kuullut puhuttavan eikä sen merkitys vähene, vaikka joku sitä joskus on saattanut väittää. Niin kauan, kun on organisaatioita ja yrityksiä, niin kauan tarvitsemme assistentteja. Tulevaisuudessa on paikka tämänkaltaiselle asiantuntijatyölle, liiketoiminnan generalistityölle, jonka osaamista ovat myös tekninen osaaminen, ongelmaratkaisutaidot muuttuvissa tilanteissa, tilanteiden kokonaisvaltainen havainnointi sekä sosiaalinen älykkyys.

Itselläni on pitkä johdon assistenttityön tausta. Vaikka olen toiminut muissa tehtävissä jo pitkään, pohdin edelleen assistenttien asemaa ja roolia työyhteisöissä. Miten assistenttien potentiaalia voisi parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntää ja mitä keinoja assistentin ammatilliseen kehittymiseen ja kilpailukyvyn ylläpitämiseen on saatavilla. Samankaltaiset pohdinnat pyörivät päässäni jo assistenttiaikoina ja ne veivät minua silloin urallani eteenpäin. Nykyisin pohdinnat johtuvat osittain siitä, että luennoin assistenteille itsensä johtamisen taidoista ja ammattikunnan kuulumiset kiinnostavat minua.

Lähdin etsimään tietoa assistenttityön muutoksesta ja törmäsin kahteen suomalaiseen tutkimukseen. Salla Saarijärven johdon assistenttien työhön kytkeytyvään opinnäytetyöhön Johdon assistenttityön tulevaisuusnäkymät – assistenttityön muutos työelämämuutoksen kontekstissa ja Haaga-Helian julkaisuun Moniosaajasta jatkuvasti itseään kehittäväksi hybridiosaajaksi.

Löysin Sallan tutkimuksen äärelle sosiaalisen median kautta. Otin häneen välittömästi yhteyttä ja keskustelimme hänen tutkimuksestaan Teamsissä. Salla toimii johdon assistenttina energia-alan yrityksessä. Opinnäytetyönsä hän teki vuosi sitten Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Haaga-Helian julkaisu löytyi sattumalta samaan aikaan. Se on myös yksi Sallan tutkimuksen lähdeaineistoista. Molemmissa oli mielenkiintoista tietoa assistenttityön muutosvoimista.

Teknologia ei syrjäytä assistentteja

Huolimatta teknologisen kehityksen aiheuttamista merkittävistä vaikutuksista johdon assistenttityöhön, johdon assistentit eivät usko kehityksen syrjäyttävän johdon assistenttityötä kokonaisuudessaan. Salla haastatteli tutkimustaan varten neljää yli 10 vuotta johdon assistentin tehtävässä toiminutta assistenttia. Yhdenkään haastateltavan työtehtävät eivät sisältäneet täysin robotiikan avulla automatisoitavissa olevia tehtäviä, mutta joitakin tehtäviä oli uudelleenjärjestelty muille assistenteille. Voidaan hyvin todeta, että koneet ja järjestelmät eivät kykene työn vaatimiin syvempiin vuorovaikutustilanteisiin kuten tilannetajuun, tunneälyyn ja nopeaan reagointikykyyn muuttuvissa tilanteissa. Teknisen kehityksen ohella muutoksessa korostuvat työn inhimilliset piirteet.

Alla olevassa Sallan tutkimukseen perustuvassa visualisoinnissa on kattava osaamiskartta ominaisuuksista ja taidoista, jota työ vaatii. Kuten voi huomata, useat niistä eivät luonnistu roboteilta tai tekoälyltä.

Johdon assistenttityön keskeiset kompetenssit ja työssä hyödyttävät ominaisuudet

Etätyö vaatii hyvää itsensä johtamista

Perinteisesti assistenttityötä on tehty toimistoissa ja työpaikoilla. Korona siirsi assistentinkin kotiin. Etätyön myötä organisaatioissa huomattiin, että assistenttityötä, kuten muutakin tietotyötä, voi vallan hyvin tehdä etänä tai hybridinä. Tämä muutos on nähty assistenttien keskuudessa erittäin hyvänä. Se on kuitenkin vaatinut oman työn johtamiseen liittyvien taitoja hiomista. Sallan tutkimuksessa mukana olleet assistentit kertoivat, että työn aika- ja paikkasidonnaisuuden väheneminen ja työajan pirstaloituminen on vaatinut ennen kaikkea itsensä johtamista sekä kurinalaisuutta ja järjestelmällisyyttä. Työ- ja vapaa-ajan erottelu on vaatinut myös hyvää työajan hallintaa.

Suuntana asiantuntijatyö

Olemme jo valovuoden päässä kliseisestä sihteeri-imagosta. Johdon assistenttityössä hallittavien kokonaisuuksien määrä on viime vuosina laajentunut merkittävästi. Työn nähdään kehittyvän entistä vahvemmin kohti asiantuntijatyötä, jossa erikoistuminen eri osa-alueilla on tärkeää. Työssä menestyminen vaatii liiketoimintaymmärrystä, strategiaviestinnän osaamista, modernin tiedonhallinnan osaamista sekä johtamis- ja projektinhallintataitoja. Työelämän jatkuvasti muuttuessa assistentin työ vaatii myös aikaisempaa vahvempaa ennakointia ja oman osaamisen kehittämistä. Näiden lisäksi johdon assistentin kompetensseja ovat verkostoitumistaidot, kielitaito, teknologisten ympäristöjen hallintataidot ja uusien ohjelmistojen omaksuminen, sekä viestintätaidot monipuolisesti eri kanavissa. Tärkeinä nähtiin myös tunneäly ja empaattisuus. Työssä on myös muuttamattomia arvoja kuten ystävällisyys ja auttamisen halu.

Voi vain arvata, kenen tehtävänä oli korona-ajan alkaessa organisoida asiat ”läsnämoodista etämoodiin”.

Johdon assistenttityön keskeisimmät muutosvoimat ja merkittävimmät tulevaisuuden kompetenssit

Samankaltaista liiketoiminnan tuki- ja asiantuntijatyön muutosta avaa myös Haaga-Helian julkaisu. Tulokset kertovat, että liiketoiminnan tukipalvelutyö kasvavissa ja menestyvissä organisaatioissa näyttäytyy moninaisena, monikulttuurisena, luovuutta ja monialaista osaamista edellyttävänä omanlaisenaan asiantuntijatyönä. Työnkuvan vahva kehityssuunta on siis kohti asiantuntijatyötä. Oman ammattitaidon ja eri osa-alueiden erityisosaamisen esiintuominen nähtiin erityisen tärkeänä.

Verkostojen merkitys

Sallan tutkimuksessakin tuli esiin, että johdon assistentit verkostoituvat aktiivisesti sekä organisaation sisällä että ulkona. Myös assistenttien keskinäisten verkostojen merkitys ja niistä saatavien voimavarojen tärkeys on suuri. Hyvinä esimerkkeinä verkostoista ovat useat Suomessakin toimivat assistenttiverkostot, yhtenä niistä Sihteeriyhdistys. Verkostoituminenkin on taito.

Yksi syy verkostoitumisen tärkeyteen on työn yksinäisyys. Assistentti ja erityisesti johdon assistentti on usein työyhteisön ainoa vastaavassa tehtävässä toimiva henkilö, joten vertaistuen tarve on suuri. Verkostot ja toisten assistenttien kohtaamiset ovat merkityksellisiä ja voimaannuttavat. Keskustelimme Sallan kanssa aiheesta. Hän löysi asiasta ratkaisukeskeisen näkökulman – myös johtaja on yksin. Johdon assistentin ja johtajan toimiva työparityöskentely on avaintekijä molempien hyvinvoinnille.

Assistenttityöllä on tulevaisuus

Oli ilo lukea tutkimustuloksia ja havaintoja tulevaisuuden assistenttityöstä näistä lähteistä. Sanoin Sallalle, että näen hänessä niin monella tavalla nuoren itseni! Ymmärsimme hyvin toisiamme ja olimme yhtä mieltä assistenttityön merkityksestä työelämässä – nyt ja tulevaisuudessa. Faktaa on, että omasta osaamisesta on pidettävä huolta ja menestyminen työssä vaatii avointa mieltä ja uteliaisuutta uudelle.

Tämänkaltaiset kohtaamiset ovat sosiaalisen median ja verkostojen suola – kiitos Salla!

Lue lisää Salla Saarijärven opinnäytetyöstä ja Haaga-Helian julkaisusta

Kuvat: Salla Saarijärvi, Pixapay