Olen tehnyt jo kolme kuukautta etätöitä ja se sopii minulle. Etäilyn myötä olen ajautunut entistä enemmän miettimään vuorovaikutuksen ja empatian merkitystä, kun päässä ovat luurit ja välissä sähköinen kaista eikä läsnä oleva ihminen. Olen pohtinut, millä keinoilla vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä voisi etätyössä parantaa?

Kuin vastauksena tähän törmäsin äskettäin Wunderin järjestämään webinaariin, jossa aiheena oli empatia etäyhteyksissä. Päätin osallistua ja saamastani erinomaisesta annista tiivistän tähän kirjoitukseen omasta mielestäni hyödyllisimmän sisällön.

Webinaarin puhujana oli Katri Saarikivi, yksi maan tunnetuimpia ja selkokielisimpiä aivotutkijoita. Hän kertoi webinaarissa johtamastaan HUMEX-tutkimuksesta, jossa tutkitaan empatian ja laadukkaan vuorovaikutuksen mekanismeja aivoissa. Esityksessään hän valaisi, miten ihmisaivot on rakennettu, miten ne kognitiivisen neurotieteen mukaan toimivat sekä, miten voimme hyödyntää empatiaa ja saada siitä verkkovuorovaikutuksessa enemmän irti.

Empatia on kokoelma mekanismeja

Aihe empatia saattaa osaa meistä jo vähän kyllästyttääkin, mutta etäyhteyksien ajassa empatiataitojen tunnistaminen ja niiden hyödyntäminen on entistä arvokkaampaa.  Empatia on myös tutkitusti menestystä ja kollektiivista älykkyyttä ennakoiva tekijä tiimien toiminnassa.

Saarikiven mukaan empatia on kokoelma erilaisia mekanismeja sisältäen kolme osa-aluetta: ymmärrys, teot ja kokemus.

1. Ymmärtämisen kyky tarkoittaa asettumista toisen asemaan, toisen tunteiden ja ajatusten tunnistamista ja hypoteeseja toisen tarkoitusperistä. Ymmärtämisessä auttaa ihmisaivojen mentaaliverkosto eli käytännössä mielikuvitus. Mitä parempi mielikuvitus ihmisellä on, sitä paremmin hän kykenee empatiaan. Mielikuvitusta voi kehittää muun muassa lukemalla kaunokirjallisuutta.
2. Kyky empaattisiin tekoihin on käytännössä toisen auttamista eri tavoin, auttamisesta tuleva hyvä olo palkitsee. Itsellä tulee tästä käytännön esimerkkeinä mieleen työkaverin auttaminen tai vapaaehtoistyö, jota varsin moni meistä tekee.
3. Kyky jaettuun kokemukseen tarkoittaa, että aivojen peilijärjestelmä tuottaa ihmisten välistä yhteistä kokemusta. Se tartuttaa toisen tunnetilan toiseen esim. haukotuksen ja auttaa kokemaan yhteenkuuluvuutta yhteisen rytmin ja liikkeen kautta. Saarikivellä oli tästä hauskana esimerkkinä keinutuolitutkimus. Kokemuksen jakaminen on helpompaa ystävien ja läheisten kanssa kuin tuntemattomampien. Pitää paikkansa, vai mitä? Toisen tunteminen näin ollen edesauttaa yhteistä kokemusta ja siten empatiaa. Tämän vuoksi esimerkiksi kaikki yhteinen tekeminen työpaikoilla ja sovelletusti etäyhteyksillä on tärkeää.

Nämä empatian osa-alueet toimivat myös erillään. Jos ihmisellä on puutteita vuorovaikutuksessa, hänen empatiakykynsäkään ei ole paras mahdollinen. Ajattelemme, että psykopaatti on vaarallinen ihminen. Se on totta. Mielenkiintoisen siitä tekee se, että psykopaattikin voi olla empaattinen. Hänellä on kuitenkin jollain empatian osa-alueella, esimerkiksi jaetussa kokemuksessa, puutteita.  Tällöin hän ei pysty samaistumaan toisen ihmisen kipuun tai huonoon tunteeseen.

”Psykopaattikin voi olla empaattinen”

Ihminen on sosiaalinen eläin ja mitä paremmin ymmärrämme toisiamme, sitä parempaa on ihmisten välinen vuorovaikutus. Ihmisymmärrystä voi käyttää moniin tarkoituksiin. – Jos haluamme ymmärtää, tarvitsemme siihen empatiaa. Meidän on hyödynnettävä meihin koodattuja perusmekanismeja, painottaa Katri Saarikivi.

Empatiaa etäyhteyksin

Etätyö haastaa vuorovaikutuksen ja empatian syntymisen onnistumista, sillä monet kasvokkain kohtaamisessa läsnä olevat elementit kuten tunne, ilmeet ja eleet puuttuvat. Sen me etätyössä olevat varmasti tunnistamme. Esteitä empatialle verkossa aiheuttavat tiedon, läheisyyden ja yhteisen rytmin puute ja epäinhimillistävät piirteet. Empatiaa lisäävät näiden tekijöiden vastavoimat ja tietoisuus siitä, että vastapuolena on ihminen, ei kone.

”Etätyö haastaa vuorovaikutuksen ja empatian syntymisen onnistumista”

Empatiamekanismeja voidaan verkkoyhteyksissä tukea ruokkimalla

• mielikuvitusta,
• tahdistumista ja
• hyvää tahtoa.

Mielikuvitusta voimme ruokkia antamalla vastapuolelle lisää tietoa eli tutustumalla toisiimme paremmin, tahdistumista voimme lisätä tunteiden tarttumisen ja kokemuksen välittämisen avulla sekä hyvää tahtoa osoittamalla kiinnostusta toista ihmistä kohtaan. Eli yksinkertaistettuna ymmärrän tämän niin, että tutustumista, keskustelua, videokuvaa ja vilpitöntä kiinnostusta lisää palavereihin ja yhteiseen vuorovaikutukseen.

Empatiaa voi opetella

Miksi sitten? Empatiaa kannattaa harjoitella, koska se on teknologistuneen työelämän ydintaito jo nyt. Empatia on kyvykkyys, johon meidän ihmisten tulisi panostaa, sillä kone ei siihen vielä yrityksistä huolimatta pysty. Ylipäänsä meidän ihmisten soisi keskittyvän ns. pehmeisiin taitoihin, joita ei voi automatisoida. Se on luontevaa ja järkevää tasapainoa ihmisen ja koneen välillä.

”Empatiaa kannattaa harjoitella, koska se on teknologistuneen työelämän ydintaito jo nyt”

Mitä tämä kuulemani sitten tarkoittaa minulle? Pidän itseäni lähtökohtaisesti empaattisena ihmisenä ja koen, että olen joskus sitä liikaakin, sillä eläydyn esimerkiksi toisen ihmisen suruun aika helposti. Työroolissa tunnistan useitakin kehittämiskohteita. Ensimmäisenä päätän tarttua seuraaviin asioihin: maltan antaa enemmän aikaa työkaverille, vaikka se joskus keskeyttäisi oman suunnitellun tekemiseni, sillä tiedän hänen sitä tarvitsevan. Pyrin kysymään riittävän usein mitä toiselle kuuluu ja käytän palavereissa videokuvaa niin usein, kun se on mahdollista – vaikka ilman ripsiväriä.

Mitä ajatuksia sinulla heräsi?

Jos koko webinaarin sisältö kiinnostaa, sen voi käydä tilaamassa itselle sivuilta www.wunder.fi