Sihteeriyhdistys on ainutlaatuinen ammatillinen verkosto, jonka voima on fyysisissä kohtaamisissa ja yhteisissä kokemuksissa. Oman lisäarvonsa tähän verkostoon ovat tuoneet lukuisat kumppanit ja sidosryhmät, joiden kanssa on tehty vuosia yhteistyötä. Harmiksemme lähes vuoden on ollut toisin. Olisiko nyt hyvä aika heitellä virtuaalisia verkkoja ja laajentaa avoimesti omaa verkostoa, jopa tuntemattomien kanssa? Yhä yleisempää on, että uusi työkin löytyy verkostoista tai ainakin niiden myötävaikutuksella.
Verkostot eivät synny itsestään
Verkosto voidaan määritellä ihmisten tai yritysten väliseksi suhteiden muodostelmaksi. Sosiaalinen media tekee siitä omalla tavallaan helppoa. Se ei kuitenkaan poista sitä, että verkoston ja verkostoitumisen eteen on nähtävä vaivaa ja uhrattava aikaa. Jos sinulla on selkeä tavoite, se auttaa.
Mikä on sinun tavoitteesi?
Tavoitteesi voi henkilökohtaisella tasolla olla verkoston kasvattaminen, uuden oppiminen, osaamisen jakaminen tai oman henkilö- ja asiantuntijabrändin rakentaminen. Mieti, ketä verkostossasi on nyt ja ketä siihen voisi kuulua. Etsi kiinnostavia ja innostavia henkilöitä, joita voisit seurata ja joiden verkostoon haluaisit liittyä. Etsi ryhmiä, joiden sisältö kiinnostaa ja mitkä olisivat työsi tai vaikkapa harrastuksesi kannalta hyödyllisiä. Erilaisia ryhmiä on esimerkiksi Facebookissa ja Linkedinissä runsaasti. Väitän, että korona-aika on nostanut ryhmien määrän ja aktiivisuuden uudelle tasolle.
Lue, miksi verkostoituminen on tärkeää
Miten lähteä liikkeelle?
Mieti, missä kanavassa haluaisit vaikuttaa ja mikä kanava olisi sinulle luontaisin. Itse, generalistina ja uteliaana ihmisenä, olen useassa kanavassa ja pidän eniten Twitteristä. Twitter on nopea ”uutiskanava” ja vaatii ajattelun ja viestinnän kiteyttämistä, koska viestillä on rajoitettu merkkimäärä. Pidän myös Linkedinistä. LinkedIn on verkkaisempi, mutta erittäin hyvä kanava ammatilliseen verkostoitumiseen, henkilöbrändin rakentamiseen ja osaamisen jakamiseen. Instagram perustuu visuaalisuuteen, joten jos viestintätyylisi on vahvasti kuviin tai muuten visuaalisuuteen painottuva tai sinua kiinnostaa visuaalisuus viestinnässä, on se ehkä sopiva sinulle. Päätös on sinun.
Edistymisen kannalta oma aktiivisuus ja vastavuoroisuus ovat avainasemassa. Jos haluat kasvattaa merkittävästi verkostosi kokoa ja tuoda osaamistasi esille, alkuvaiheessa on syytä tehdä siihen systeemi. Noin viisi aktiviteettia päivässä on sopiva määrä esimerkiksi Twitterissä ja Linkedinissä. Niistä osa voi olla omia postauksia, osa toisten postausten tykkäämisiä ja osa jonkun toisen sisällön jakamista. Näin herätät oman feedisi eloon ja tulet näkyvämmäksi. Tämähän ei kuitenkaan riitä, vaan lisäksi sinun on osallistuttava keskusteluihin kommentoimalla jotain ajankohtaista tai sinua kiinnostavaa asiaa. Jos haet uutta työtä, kerro se avoimesti, tee siitä oma postaus ja pidä itseäsi säännöllisesti verkostosi virrassa näkyvillä.
Lue, kuinka verkostoitua työnhaussa
Tiedän – tämä itsessään käy jo työstä, mutta määrätietoisen ja aktiivisen alun jälkeen vähän helpottaa. Kunhan muistat pitää huolta ylläpidosta eli julkaiset ja kommentoit jotain säännöllisesti. Sosiaalisessa mediassa on paljon hyvää ja sen sisältöön ja feedisi sävyyn vaikuttaa oleellisesti se, millainen verkostosi on. Myös omalla käyttäytymisellä on tärkeä rooli.
Alussa on tahmeaa – älä lannistu
Sinä voit verkostoitua juuri sillä tavalla ja tyylillä, jolla itse haluat.
Aloittaessa tarvitset rohkeutta ja luottamusta siihen, että sinä ja sisältösi ovat kiinnostavia. Jos epäilet, siirrä ne ajatukset hellästi pois mielestäsi ja toimi päättäväisesti. Jos vain haluat ja sinulla on selkeä tavoite, on siirryttävä tekoihin. Verkoston kasvattaminen vaatii kärsivällisyyttä ja säännöllistä tekemistä. Toki sinä itse määrittelet, millä tasolla ja miten haluat verkostoissasi vaikuttaa. Sinä voit verkostoitua juuri sillä tavalla ja tyylillä, jolla itse haluat.
Uudet tuttavuudet tuovat energiaa
Mitä laajemmalla skaalalla ja tarkoituksenmukaisesti verkostosi on rakennettu, sitä antoisampi on sen anti.
Koen itse, että olen saanut verkostoista todella paljon iloa ja hyötyä. Kun saat verkostoitumispyynnöllä uusia ihmisiä verkostoosi, tuntuu se tosi kivalta. Ja sama toisin päin, kun saat itse verkostoitumiskutsuja. Pyyntöjen hyväksymisen viesti on, että sinut on nähty ja sinua on kuultu ja tuo toinen ihminen on kiinnostunut sinusta.
Verkostoitumisen suola on verkostosi jäsenten tuottama sisältö ja vuorovaikutus. Olemalla itse aktiivinen, et voi välttyä uuden oppimiselta ja kiinnostumasta asioista, jotka aiemmin ovat olleet sinulle vieraita. Mitä laajemmalla skaalalla ja tarkoituksenmukaisesti verkostosi on rakennettu, sitä antoisampi on sen anti. Olisin aika paljon enemmän pihalla ajan ilmiöistä, ajankohtaisista ja työhön liittyvistä asioista, jos en viettäisi päivittäin aikaa sosiaalisessa mediassa.
Väitän, että nyt jos koskaan on sopiva aika viritellä uutta tapaa toimia, oppia uusia tapoja tutustua, laajentaa omaa sosiaalista ja ammatillista kuplaansa ja kasvattaa omaa vaikuttavuutta ja näkyvyyttä verkostoissa. Monella meistä oma työyhteisökin on ”läsnä” lähinnä Teamsissä. Miksi ei siis muutenkin? Oikeaa ajankohtaa verkoston kasvattamiselle ei kannata odottaa. Mitä aiemmin aloitat, sitä paremmassa asemassa olet sitten, kun verkoston voimalle on esimerkiksi työttömyyden tai muun muutoksen kohdatessa tilausta.
Lue, seitsemän tapaa verkostoitua
Mikään ei korvaa fyysistä kohtaamista ja ihmiseltä ihmiselle tapahtuvaa vuorovaikutusta
Sitten, kun voimme taas tavata ihan livenä ja ilman rajoituksia, verkostoitumista voi toteuttaa osallistumalla ennakkoluulottomasti ja avoimella mielellä mitä moninaisimpiin kokoontumisiin, tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Korona-aika jos mikä on todistanut, että mikään ei korvaa fyysistä kohtaamista ja ihmiseltä ihmiselle tapahtuvaa vuorovaikutusta. On jo nyt ihana haaveilla halauksista, hymyistä, iloisista kasvoista ja naurun remakoista. Niiden aika tulee vielä.
Miksi halusin kirjoittaa verkostoitumisesta?
Siksi, että verkostot ovat tuoneet elämääni niin paljon hyvää ja niiden merkitys työelämässä kasvaa koko ajan. Oma havaintoni on, että toimistoammattilaiset ja sihteeri-assistentit eivät ole kovin aktiivisia sosiaalisessa mediassa ja haluan rohkaista kaikkia hyödyntämään sitä enemmän työn haussa, ammatillisesti ja oppimisen näkökulmasta. Joten – sopiihan verkostoitua?
Kuvat: Mirkka Lampinen, Pixapay
Erinomainen kirjoitus! Kiteyttää verkostoitumisen hyvät puolet.
Kiitos Taina 🙂 Kirjoituksen tavoite oli olla kannustava ja rohkaiseva, ja siten korostaa verkoston laajentamisen ja verkostoitumisen hyötyjä.
Hyvä kirjoitus, erinomainen näkökulma, jota ei tule edes ajatelleeksi. Tai jos vähän, niin ei näin syväluotaavasti. Tekstisi avasi jälleen paljon ajatuksia virtaamaan!
Ja Isokiitos, että olemme saaneet yhdessä verkostoitua. Kiitos Sihteeriyhdistyksen blogityöryhmän!
Ja todellakin, toivo elää livetapaamisesta. Teamsit puuduttaa jo monessakin mielessä!
Kiitos Ria – arvostan palautettasi 🙂 Mukava kuulla, että kirjoitus on laittanut ajatuksiasi liikkeelle. Halusin kirjoituksellani tuoda esille sen, että verkostoituminen kannattaa ja sitä voi tehdä miten itse haluaa, kunhan tekee 🙂 Ja kiitos samoin verkostoitumisesta!
Toit hyvin esille sen, että verkoston ja verkostoitumisen eteen on nähtävä vaivaa ja uhrattava aikaa sekä että säännöllinen läsnäolo ja antaminen ovat verkostoitumisen kulmakiviä. Ihmisiähän me kaikki olemme verkostoissa ja organisaatioissa, siksi oman persoonan likoonlaittaminen sekä empaattisuus ja rakentava suhtautuminen muiden mielipiteisiin korostuvat kohtaamisissa, fyysisissä ja virtuaalisissa. P.S. Pyydänkin heti sinut Pia ja muutaman muun LinkedIn-verkostooni!
Kiitos Virpi – hyviä havaintoja ja ajatuksia verkostoitumisesta, se on juuri näin. Ja mukava verkostoitua myös Linkkarin puolella 🙂