Isänpäivä on juhlapäivä, jota vietetään isien kunniaksi ja muistoksi. Myös isoisiä, vaareja ja ukkeja juhlistetaan isänpäivänä.
Historiasta
Isänpäivän idea lähti kehittymään Yhdysvalloista, jossa sitä vietettiin ensimmäisen kerran Länsi-Virginiassa 5. heinäkuuta vuonna 1908. Tuon jälkeen päivää ei vietetty useisiin vuosiin, kunnes vuonna 1924 Yhdysvaltojen presidentti teki päätöksen, että isänpäivä on virallinen juhlapäivä. Tämän jälkeen isänpäivän vietto alkoi levitä hiljalleen ympäri maailmaa. Myös Yhdysvalloista lähtöisin olevasta äitienpäivästä tuli maassa virallinen juhlapäivä. Niin ikään Yhdysvalloista lähtöisin olevasta äitienpäivästä tuli maassa virallinen juhlapäivä ensimmäisen kerran vuonna 1914.
Pohjoismaissa isänpäivää vietettiin ensimmäisen kerran ruotsalaisten kauppiaiden ehdotuksesta 1940-luvun lopulla. Suomessa päivä alkoi olla vasta 1970-luvulla yleisesti ihmisten tiedossa. Päivän viettämistä toivottiin marraskuun toiseen sunnuntaihin, jolloin kaupoissa on vielä hiljaista ennen joulusesonkia.
Suomessa isänpäivä oli merkitty Yliopiston almanakkaan ilman Helsingin yliopiston päätöstä jo vuosina 1970–1972. Se poistettiin, kun asia huomattiin, mutta vuonna 1987 yliopisto viimein katsoi päivän niin vakiintuneeksi, että se hyväksyttiin pysyvästi kalenteriin ja merkittiin myös liputuspäiväksi vuosina 1987-2018.
Suomessa isänpäivästä tuli vasta 14. maaliskuuta 2019 virallinen liputuspäivä valtioneuvoston muutettua liputusasetusta.
Perinteet ja muistaminen
Lahjaa miettiessä voisi vinkata, että monen isän mielestä paras lahja on yhdessä vietetty aika. Ja mikäs sen parempaa, sillä vaihtoehtoja yhteiseen hetkeen varmasti riittää. Voi vaikka tehdä jotain sellaista mitä isä toivoo tai viedä hänet, vaikka lähilaavulle paistamaan makkaraa tai keittämään nokipannukahvia. Tavallinen asiakin voi tuntua hänestä luksukselta varsinkin näiden erikoisien korona aikojen jälkeen, kun yhteyden pito ja näkeminen on saattanut olla vähäisempää.
Isänpäivän aamuna perinteisesti isän annetaan nukkua pitkään ja sillä aikaa muu perhe valmistaa herkullisen isänpäivän aamiaisen. Yllätyksen viimeistelee usein itse askarreltu isänpäiväkortti. Kortti voidaan korvata vanhemman puuttuessa läheisenpäiväkortilla, kuten jo useissa kouluissa ja päiväkodeissa tehdään myös Äitienpäivänä. Meillä perinteitä noudattaa myös toivekirja lahja, joita ilmestyykin lähes jokaisen isän makuun tähän aikaan vuodesta useita. Toki perinteitä on vielä Äitienpäivän verrattuna varsin vähän voi niitä luoda myös omassa perheessään ja suvussaan omia.
Vinkki aamupalaan vaikkapa perinteisen kakun lisäksi:
OHJE
2 paahtoleipäviipaletta
2 (leipäviipaleen paksuista) paprika rengasta
2 kananmunaa
ripaus suolaa
4 juusto viipaletta
- Irrota veitsellä tai pyöreällä muotilla leipäviipaleesta pyöreä pala. Laita tilalle paprikarengas, jota voit pienentää pätkäisemällä siitä osan pois.
- Paista leivät pannulla nokareessa voita. Nosta leivät pannulle, riko sisään kananmunat ja mausta ripauksella suolaa. Paista samanaikaisesti pannulla myös irrotetut leipäpalat.
- Kun kananmuna on hieman hyytynyt, käännä leivät ja nosta päälle juustoviipaleet.
- Paista, kunnes juusto hieman sulaa.
- Voit lisätä leipiin vaikkapa pekonisiivuja tuomaan makua.
Tällä ohjeella meillä on leipiä tehty vuosia, mutta virallisempi ohje löytyy myös hieman eri muodossa; valio.fi/reseptit/kananmunatoast/
Tänä vuonna isänpäivää vietetään Suomessa tulevana sunnuntaina 14. marraskuuta. Onnea!
Teksti: Tanja Koponen, Pohjois-Suomen jaoston jäsen
Kuvat: Pixapay
