Onko kielioppi vahvuutesi? Tiedät mitkä sanat kirjoitetaan yhteen ja mitkä erikseen. Osaat lisätä epäsuoran kysymyslauseen jälkeen pisteen. Erotat yhdysmerkin ja ajatusviivan toisistaan. Kirjoitat maiden nimet isolla ja kansalaisuudet pienellä. Muistat että kuukauden lyhenne on kk ja vk on viikon lyhenne. Valitset hiustenpesuaineesta muodon sampoo tai shampoo.
Jos vastasit kyllä, hallitset kieliopin nippelit. Hyvä!
Entä ajatteletko että olet hyvä kirjoittaja, koska hallitset kielioppisäännöt ja -ohjeet?
Jos vastasit kyllä, tuotan sinulle pettymyksen. Kieliopin osaaminen on tärkeä taito mutta se ei vielä tee kenestäkään hyvää kirjoittajaa. Kieliopillisesti virheetön teksti ei välttämättä palvele lainkaan lukijaa. Vaikka tekstin pintatasolla ei olisi ainuttakaan virhettä, sisältö voi olla hähmäinen ja vaikeasti ymmärrettävä.
Kieliopille annetaan minusta välillä liikaa valtaa ja unohdetaan analysoida tekstiä pinnan alta.
Esittelen sinulle viisi kohtaa, jotka on syytä käydä läpi, kun laadit tekstiä. Seuraavia asioita on syytä miettiä ennen kuin alat kirjoittaa.
- Mikä on tekstin tavoite?
Joskus tavoite on niin itsestäänselvä, ettei sitä osaa sen tarkemmin määritellä. Mutta yhtä usein kirjoitamme tekstejä, joiden tavoitetta emme mieti lainkaan. Mieti siis, miten haluat vaikuttaa lukijaan. Jos kirjoitat työntekijöille tiedotetta, onko sen tarkoitus pelkästään kertoa jostain asiasta vai saada lukijat myös toimimaan? Jos oikaiset jonkin somessa esitetyn väärän ja haitallisen väittämän organisaation toiminnasta, tavoitteena on myös vaikuttaa seuraajien mielipiteeseen organisaatiosta. Tavoite vaikuttaa tekstin suunnitteluun.
- Kenelle kirjoitat?
Kuvittele lukija tai lukijat eteesi, kun kirjoitat. Kuinka paljon heillä on jo tietoa kyseisestä asiasta? Mieti miten he suhtautuvat esittämääsi asiaan. Joskus lukijasta on niukasti tietoa tai ei lainkaan. Silloin pitää päätellä, kenelle kirjoittaa. Aikakauslehdissä puhutaan mallilukijoista. Heistä on tehty profiilitkin tähän tapaan: ”Pirkko on 62-vuotias osa-aikaeläkkeellä oleva luokanopettaja, joka pitää puutarhanhoidosta ja taiteesta. Hän asuu lähiössä ja käyttää paljon kirjaston palveluja. Pirkko omistaa vanhan auton ja käy säännöllisesti Espanjassa lomamatkoilla.” Näin on helpompi kohdistaa juttuja lukijoille, kun mielessä on mallilukija. Kun tuntee kohderyhmän hyvin, on paljon helpompi suunnata tekstinsä heille. Osaa valita sopivan tyylin ja käyttää yhteistä kieltä.
- Mikä on tekstilaji?
Minkälaista tekstiä olet kirjoittamassa? Onko se vastaus reklamaatioon, tarjous, kysely, ohje vai jokin muu. Tekstilajikin asettaa tiettyjä vaatimuksia ja ehtoja, ja siksi sekin on hyvä ottaa huomioon.
- Millaisen äänensävyn valitset?
Viestinnässä puhutaan paljon äänensävystä eli tone of voicesta. Onko äänensävy humoristinen, lempeä, asiallinen, tyly? Rento ääni voisi sisältää puhekielenomaisia sanoja ja jopa puhekielisiä persoonapronomineja, kuten mä- ja sä-muotoja. Sinuttelu kuuluu ainakin rentoon tyyliin. Asiallinen tyyli sisältää huolellista yleiskieltä, ja sellaiseen olemme tottuneet esimerkiksi asioidessamme viranomaisten kanssa. Omasta mielestä hauska teksti ei välttämättä ole hauska lukijan mielestä. Valitsitpa äänensävyksi minkä tahansa, tekstissä on mielellään käytetty ystävällistä ja kohteliasta kieltä.
- Rakenna tekstiä vaiheittain
Kun olet miettinyt edellä esitettyjä kohtia, voit alkaa hahmotella tekstiä. Älä pidä kiirettä! Varaa aikaa kirjoittamiselle. Muista tauot. Tekstiä voi aluksi kirjoittaa vaikka käsin paperille. Tekee muuten hyvää, jos kirjoittaa paljon tietokoneella. Kun olet miettinyt tavoitteen, kohderyhmän, tekstilajin ja äänensävyn, voit alkaa muotoilla tekstiä. Toisin sanoen ryhtyä kirjoittamaan. Tässä vaiheessa laveat linjat näyttävät tietä. Ei siis kannata kompastua oikeinkirjoitukseen tai yksittäiseen sanaan. Vähitellen kokonaisuus alkaa muotoutua. Aivan lopuksi on sitten vuorossa viimeistely ja yksityiskohtien tarkistus. Ennen kuin teksti on valmis, sitä on hyvä lepuuttaa vielä yön yli.
Ja nyt palataan siihen kielioppiin. Viimeistelyvaiheessa sen osaamisesta on hyötyä. Tietysti myös kirjoittaessa, mutta haluaisin vapauttaa kirjoittajat tekstin tuottamisvaiheessa siitä, että kieliopin miettiminen jarruttaa kirjoittamista. Silloin aletaan miettiä liikaa yksityiskohtia. Sisällöltään harkittua ja hyvin kirjoitettua tekstiä on miellyttävä lukea.
Toivotan sinut lämpimästi tervetulleeksi verkkokurssilleni Työelämän toimivat tekstit. Se pidetään Helsingin seudun kesäyliopistossa 31.8.–21.9.2021.
FM, HSO-sihteeri Tuija Metsäaho on viestinnän asiantuntija. Hän on muun muassa toimittanut jäsenlehtiä, kouluttanut kirjoittamista ja tehnyt järjestöviestintää. Metsäaho pitää Elämänpuu-blogia, joka kertoo kansantajuisesti kielestä.
Artikkelikuva: Pixabay
